Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty

Vuonna 2012 selvitettiin, miten kansallisten kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden toimeenpano on onnistunut. Selvityksen7 mukaan kansallinen työ on tuottanut laihoja tuloksia. Syitä tähän ovat:

  • Riittämätön toteutussuunnitelma

  • Organisaatioiden löyhä sitoutuminen ja muutosjohtamisen puute

  • Epäselvät käsitteet ja konkretian puute, osaamisen ja tiedon johtamisen puute

Samat ongelmat on havaittu muuallakin. Asioita hoidetaan ainakin opetus- ja kulttuuriministeriössä, ympäristöministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta vastuu kokonaisuudesta ei kuulu kenellekään.

Hallinnon yhteistyön pitäisi olla selkeämpää. Tarvitaan esimerkiksi OKM:n asettama toimielin, jolla on päätösvaltaa ja jossa kaikki hallinnonalat kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen.

- Kati Vähä-Jaakkola, toiminnanjohtaja, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura

- Niina Mykrä, toiminnanjohtaja, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto

Koska asia ei ole oikein kenenkään vastuulla, ei myöskään resursseja ole varattu riittävästi. Heikko resursointi voi johtaa siihen, että kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia sitoumuksia ei tunneta riittävästi.

Ministeriöstä puuttuu henkilöresursseja. Meillä ei ole yhtään virkamiestä, jonka päätyö kestävän kehityksen kasvatus olisi, vaan kaikilla on monta muutakin asiaa. Jos toimenpiteitä halutaan lisää, pitäisi olla henkilöresurssejakin.

Yleinen tuntemus ei ministeriön johdossa ole kovin syvällinen. Tiedetään, että sitoumuksia on, mutta sisältöjä ei tunneta yksityiskohtaisesti.

- Henni Axelin, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Keskeiset ministeriöt käyttävät samasta toiminnasta eri käsitteitä (ks. Toiminta on termejä tärkeämpää ja sitten linnki siihen kohtaan). Vuoden 2012 selvityksen mukaan tämä voi olla yhtenä taustatekijänä sille, ettei kestävän kehityksen kasvatus ole löytänyt paikkaansa Suomessa. Kun tärkeälle asialle ei ole hallinnossa osoitettua selkeää paikkaa, korostuu kolmannen sektorin rooli olla työntämässä asiaa eteenpäin sekä tukemassa käytännön työtä kentällä.

Kataisen hallitusohjelman ympäristökasvatusta koskevat kirjaukset saatiin aikaan järjestöjen yhteistyöllä ja kansanedustajaehdokkaita aktiivisesti lobbaamalla. Suorat kontaktit ehdokkaisiin ja suora kontakti myös hallitusneuvotteluihin olivat onnistumisen edellytyksiä.

- Niina Mykrä, toiminnanjohtaja, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto