Kestävän kehityksen kasvatus ja koulutus - tavoitteista käytännön toimintaan

Johdanto

Lainsäädäntö sekä monenlaiset sopimukset, ohjelmat ja muut asiakirjat ohjaavat kestävän kehityksen kasvatusta ja koulutusta asettamalla toiminnalle ja toimijoille tavoitteita ja velvoitteita. Käsitys-hankkeessa pyrimme selvittämään tavoitteiden siirtymistä käytännön toimintaan kuvaamalla kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen kentän toimintaa ja toimijoita paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Etsimme polkuja, joiden kautta asiakirjojen tavoitteet siirtyvät käytännön toimintaan, ja kuvasimme toimivia malleja, joita voi jatkossa siirtää kunnasta toiseen ja alueelta toiselle.

Kestävän kehityksen kasvatuksen polut eivät ole mutkattomia, joten on hyvä muistaa, että seuraavien sivujen kuvaukset ovat yksittäisiä esimerkkejä. Käsitteitä kestävän kehityksen kasvatus ja ympäristökasvatus käytetään kuvauksissa synonyymeinä. Kuvaukset perustuvat asiantuntijahaastatteluihin, asiakirjoihin, lakeihin ja verkkolähteisiin.

Toiminta on termejä tärkeämpää – kestävän kehityksen kasvatus ja ympäristökasvatus

Suomessa ja maailmalla käytetään jokseenkin samanlaisesta toiminnasta kahta eri käsitettä: kestävän kehityksen kasvatus ja ympäristökasvatus. Keskeiset suomalaiset toimijatkin käyttävät eri käsitteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä puhutaan kestävän kehityksen kasvatuksesta, kun taas ympäristöministeriö, ELY-keskukset ja maakuntien liitot käyttävät käsitettä ympäristökasvatus.

Käsitteiden välisestä suhteesta ei ole yksimielisyyttä. Kestävän kehityksen kasvatuksesta puhuvat näkevät ympäristökasvatuksen yleensä suppeampana, yhtenä kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueena. Ympäristökasvatuksesta puhuvat sen sijaan pitävät käsitteitä usein synonyymeina.

Tbilisin julistuksessa1 vuonna 1977 ympäristö ymmärrettiin laajana kokonaisuutena, jonka osia ovat luonnonympäristön lisäksi mm. taloudellinen, poliittinen, kulttuurihistoriallinen, moraalinen ja esteettinen ympäristö. Kestävän kehityksen käsitettä on kritisoitu siitä, että kehitys rinnastetaan jatkuvan kasvun ajatukseen.

Useiden käsitteiden käyttö voi aiheuttaa sekaannuksia. Ruohonjuuritasolla käsitteitä käytetään kuitenkin sujuvasti sekaisin:

Järjestöjen työssä sosiaalinen puoli on osa ympäristökasvatuksen kokonaisuutta. Ympäristökasvatus nähdään laajana.

- Kati Vähä-Jaakkola, toiminnanjohtaja, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura

Mahnalan Ympäristökoulussa ympäristökasvatus käsitetään laaja-alaisesti. Sitä käytetään synonyyminä kestävän kehityksen kasvatukselle.

- Annukka Alppi, rehtori, Mahnalan Ympäristökoulu

Asiayhteydestä riippuen jompikumpi käsitteistä voi olla käyttökelpoisempi, mutta toiminnan päämäärä on yhteinen: kestävän kehityksen edistäminen.

Katso kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen yhteinen määritelmä tämän julkaisun sanastosta.

Kansainvälinen taso

Kansallinen taso

Alueellinen taso