Kansallinen ohjaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määrittää koulutuksen ja kasvatuksen suuntaviivat ja strategiset linjaukset, mutta oppilaitokset perusopetuksen yksiköistä yliopistoihin voivat melko itsenäisesti järjestää opetuksen. OKM hallinnoi myös kulttuurityötä Suomessa.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kestävä kehitys on mukana perusopetuksen arvopohjasta alkaen. Kestävä kehitys on sisällytetty myös ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Korkeakoulumaailmassa kestävä kehitys on heikommin edustettuna: siihen liittyviä velvoitteita ei näy laissa, tulosohjauksessa eikä korkeakoulujen yhteisissä tavoitteissa. OKM:n visiossa korkeakouluista yhteiskuntavastuu ja kestävän kehityksen periaatteet nostetaan kuitenkin esiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on tärkein opetusta ohjaava asiakirja. Se ohjaa kunnallisen opetussuunnitelman ja edelleen koulujen omien opetussuunnitelmien tekemistä. Kuntatasolla suuntaa antavat myös muut kunnan asiakirjat.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa5 määritellään perusopetuksen arvopohja, jossa kestävällä kehityksellä on näkyvä asema: ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.”

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kestävän kehityksen tulee sisältyä kaikkien aineiden opetukseen ja koulun toimintakulttuurin tulee tukea oppimista. Opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksia tulee käsitellä kaikissa oppiaineissa. Kestävä kehitys näkyy erityisesti kahdessa aihekokonaisuudessa:

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille”

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.”

Nykyisten opetussuunnitelman perusteiden laatimisen jälkeen on asetettu useita uusia kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita. Uusia opetuksen tuntikehyksiä ja opetussuunnitelman perusteita laaditaan parhaillaan, ja tavoitteena on ottaa ne käyttöön vuonna 2016.6 Jos uudet kansalliset ja kansainväliset tavoitteet otetaan työssä huomioon, pitäisi kestävän kehityksen kasvatuksen näkyvyyden ja konkreettisuuden lisääntyä.

Koulutuksen järjestäminen Suomessa

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) koordinoi opetusta, kasvatusta ja koulutusta sekä määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat.

  • Opetushallitus (OPH) on opetuksen kehittämisvirasto, joka laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet sekä ammatillisten tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet. Lisäksi OPH kehittää koulutusta erilaisin hankkein.

  • Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta kaikille alueensa lapsille ja nuorille oppivelvollisuuden päättymiseen saakka.

  • Lukio- ja ammatillista koulutusta järjestävät kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt.

  • Korkeakoulut ovat OKM:n alaisia ja niitä ohjataan kolmivuotisilla tavoite- tai tulossopimuksilla.

Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla ja opetussuunnitelmien perusteilla.